Kotonamme on enemmän ja vähemmän karvaisia ja karvattomia lemmikkejä. Nämä karvattomat ovatkin meidän akvaariomme kaunistus. Ensimmäisen akvaarioni sain noin 12-vuotiaana, jolloin toin kotiini kaverilla syntyneet miljoonakalat merirosvorahapurkissa. Seuraavana päivänä minua odotti mitä mukavin yllätys, noin 60-litrainen akvaario, jossa oli suodatin sekä ilmastin ja muutama kasvi sekä nämä merirosvorahapurkissa uiskentelevat kalat. Isäni oli käynyt hankkimassa akvaarion näille purkissa oleville eläjille.

Tästä on lähtenyt kipinä akvaarion pitämiselle. Välissä on ollut useampikin vuosi taukoa, kunnes -96 hankin noin 200 -litraisen akvaarion, mitä ylläpidin vuoteen 2003, minkä jälkeen sen valloittivat karvaisemmat lemmikkimme gerbiilit, joita tätä nykyä onkin melkoinen määrä. Näille on myös omat sivutkin www,viuhu.vuodatus.net

Tänä vuonna 2009 alkupuolella sain idean ostaa uuden akvaarion. Tällä kertaa hankin 85 litraisen pyöristetyn kulmiltaan, mikä sisälsi valaistuksen sekä suodattimen samassa paketissa. Kunnes tämän akvaarion tarina päättyi noin pari viikkoa sitten yläosan rikkoutumiseen. Epäiltyjen listalla oli kolme lastamme, joista yksikään ei ole tunnustanut "syyllisyyttään". Nopea kalojen pelastus muoviboxiin ja akvaarion tyhjennys. Seuraavana päivänä kotiimme hankin perinteisen akvaarion, minkä koko on 98 litraa. Siinä on tehokas suodatin sekä valo.

Akvaario on kodin koristus, stressin laukaisija ja mitä kaunein taulu. Sijoitimme uuden akvaarion turvallisempaan paikkaan, vierashuoneeseen. Sen äärellä on iltaisin mukava istua ja seurailla kalojen elämää. Etenkin lehtikalat - tiedän, niiden kuuluisi asua huomattavasti isommassa purkissa :(  - , mitkä ovat mainio pari. Aina valmiina syömään jos vaikka sattuisin jotain niille antamaan. Niillä on pohjattomat vatsat ja vanhaan akvaan ne myös kutivat. Tosin kutu hävisikin jo seuraavana päivänä, sillä enpä arvannut, että olisi ollut hyvä jättää valo päälle, jotta ne saisivat turvattua muniensa kehittymisen pieniksi kaloiksi.

Lisäksi meillä asustaa kärttyisä helmirihmakala, joka on sitä mieltä, että ruokinta-aukko on sen yksinoikeutettu paikka, jonne muilla kaloilla ei ole asiaa. Tästä kärsivät lehtikalat ja pyöreä platyrouva, jolla ympärysmitta antaa olettaa, että pieniä platyja pitäisi syntyä piakkoin. Näitä on meille syntynytkin, tästä olen nähnyt todisteen, mikä saman tein päätyi ahnaan lehtikala -herramme vatsan kätköihin.